The great world of AG

For now I am using this for my school work, later I might use it to other things ;)

Nimi: alfagirl
Sijainti: Helsinki, Finland

What about me ? Lunatic in a good way, pretty like we all ;) and very interesting person (if I amy say so ;))

2006/09/07

2. Ympäristöstä ymmällään

Tarkoituksena on tarkastella oma valitsemaa yritystä markkinointiympäristön kannalta. Tehtävää varten olen valikoinut S-market ketjun, mutta en tarkastele sitä varsinaisesti ketjuna. Markkinointiympäristön osa-alueita ovat makroympäristö, mikroympäristö ja yrityksen sisäinen ympäristö.

Mikroympäristö

Mikroympäristössä vaikuttavat tekijät ovat niitä asioita, jotka ovat hyvin lähellä yritystä ja sen toimintaa ja joihin yrityksellä on mahdollisuuksia vaikuttaa, joskaan se ei voi niitä täysin hallita. Tähän ryhmään kuuluvat kysyntä ja markkinointi, kilpailu ja muut ulkoiset sidosryhmät.

Kysyntä ei ole irrallinen ympäristötekijä, vaan se on aina sidoksissa ympäristön muihin tekijöihin. Usein kysyntää ja markkinointia käytetään toistensa synonyymeinä, sillä käsitteellisesti nämä ovat lähes sama asia. S-marketin tapauksessa kysyntään vaikuttavat ostajista, yrityksistä ja yhteiskunnallisista johtuvat tekijät. Lisäksi yritys itse yrittää vaikuttaa kysyntään tuotteilla ja niiden laadulla, hinnoilla, mainonnalla sekä yrityksen toimipisteillä.

S-marketin tilanne Suomen markkinoilla on tällä hetkellä hyvä, joten kysyntää riittää ostajien puolelta. Keskimäärin kaupassa käydään kaksi kertaa viikossa, mutta ruokaa ja muita tarvikkeita kaupasta tarvitaan koko viikon ajaksi. Vaikka markkinoilla on muitakin elintarvike-ketjuja, riittää myös S-marketille riittävästi asiakkaita.

Tietysti S-market on riippuvainen myös muista yrityksistä. Mitä he voisivat myydä kaupoissaan, jos muut yritykset eivät toimittaisi tuotteita. S-marketin markkinat ovat kasvaneet viime vuosina kohtalaisesti, joten voisin olettaa, että toimittavat yritykset ovat halukkaita myymään tuotteitaan S-marketeille.

Yhteiskunnalliset tekijät taas eivät yleenäs suoraan vaikuta S-martin toimintaan, mutta lainsäädännöllä, politiikalla ja kulttuurilla on vaikutuksensa. Viimeaikoina lainsäädäntö on puuttunut esimerkiksi kauppojen aukioloaikoihin, tämä kuitenkaan ei ole vaikuttanut niinkään S-markettiin, sillä uusi lainsäädäntö koskee pieniä kauppoja. Yhteiskunnalliset tekijät ovat alati taustalla ja vaikuttavat muihin yrityksiin, sekä ostajiin.

Makroympäristö

Makroympäristössä on paljon enemmän huomioon otettavaa: julkisen vallan toimenpiteet, taloudellinen-, teknologinen-, demograafinen-, kansainvälinen sekä kulttuuri ja elinympäristöt.

Julkisen vallan toimet vaikuttavat jokseenkin paljon yritykseni s-ryhmän toimintaan. Aukioloajoista säädetään lailla, mutta myös muut osa-alueet vaikuttavat: kuluttajasuojalaki kaikkien ryhmä liikkeiden kohdalla; kilpailulaki kaikkien ryhmän liikkeiden kohdalla; tavaramerkkilaki lähinnä tavaratalojen kohdalla, mutta myös muiden; tuoteturvalaki kaikkien liikkeiden, mutta lähinnä tavaratalojen kohdalla; sekä elintarvikelaki elintarvikeliikkeiden kohdalla. Nämä säännökset kukin omalla tahollaan vaikeuttavat yrityksen markkinointia kysynnän mukaan.

Taloudellinen ja teknologinen ympäristö vaikuttavat kumpikin omalla tavallaan yrityksen kykyyn vastata kysyntään. Taloudellinen ympäristö muodostuu yrityksen omasta tilasta sekä BTK:sta. Teknologian kehityminen vaikuttaa luonnollisesti yrityksen toimintaa, joten yrityksen on yritettävä pysyä mukana kehityksessä, muuten he eivät voi vastata kysyntään.

Kun huomioidaan se tosiasia että s-ryhmät on rakennettu suomalaisia varten Suomeen, on oletettavaa että sitä on muokattu kulttuuri ja elinymäpäristön vaatimusten mukaan. Kysessä on kuitenkin kaksi suhteellisen vanhaa yhtymää joista on muodostettu uusi moderni yhtiö, joka vastaa myös kansainvälisiä vaatimuksia.

10. Suhteellista

"Asiakassuhdemarkkinointi on kokonaisuus, jolla yritys luo, ylläpitää ja kehittää jatkuvasti asiakassuhteitaan lähtökohtanaan asiakkuuden kannattavuus ja molempien tyytyväisyys." Toisin sanoen on kyse niistä keinoista joita yritys käyttää saadakseen uusia asiakkaita ja pitää vanhat asiakkainaan.

Sokos-yhtymät on osa isompaa s-ryhmää, jonka kanta- ja avainasiakasedut ovat samalla myös Sokos-yhtymien etuja. Näihin kuuluvat tarjoukset ym joilla saadaan pidettyä asiakkaita. Tämän lisäksi s-ryhmän bonusjärjestelmä, jossa kertyy rahan arvoista etuutta mitä enemmän ostaa s-ryhmän liikkeistä. Tämä etu on kerran kuukaudessa lähetettävä etuseteli joka käy mihin tahansa s-ryhmän liikkeeseen, toisin sanoen myös Sokos-tavarataloihin.

Yhtenä keinona pitää jo hankitut asiakkaat on viestintä kanta-asiakkaille. Sokos-tavaratalojen oma tarjouslehtinen ilmestyy noin kerran kuukaudessa ja se tulee s-ryhmän oman lehden mukana. Tässä kanta-asiakaslehdessä kerrotaan yhtymän uutisia, koskien myös Sokos-tavarataloja, sekä tarjouksista kaikissa s-ryhmän liikkeissä. Lisäksi on mahdollista saada myös sähköpostitiedotteita, jos on antanut oman sähköpostiosoitteensa rekisteriin. Varsinaisia kehitysasteita asiakkuudessa ei ole.

Uusien asiakkaiden hankinta on joko todella hyvin piilotettu (toisin sanoen ei ole näkyvissä) tai sitten se on hyvin vähäistä. Lähinnä se tapahtuu vanhojen asiakkaiden suosituksilla uusille. Lisäksi kuitenkin uusien tuotteiden markkinoille tulo usein tuo myös uusia asiakkaita. Muuta näkyvää ei oikeastaan ole, ehkä mukaan voisi laskea s-ryhmän tai Sokos-tavaratalojen tv-mainokset.

9. Heijastuksia

Jotta sisäinen markkinointi voisi onnistua on sen täytettävä seuraavat edellytykset:
  • Liikeidea on asiakaskeskeinen ja toimiva ennen kuin sitä aletaan markkinoida henkilöstölle.
  • Yrityksellä on selkeät toimintaa ohjaavat perusarvot, joiden laadintaan henkilöstö osallistuu ja jotka henkilöstö voi hyväksyä
  • Liikeidea pilkotaan ja arvot avataan osastoittain, työryhmittäin ja henkilöttäin, jotta jokainen todella tietää, mitä liikeidean ja arvojen toteuttaminen omasssa käytännön työssä tarkoittaa
  • Kaikille toimille määritellään selkeät päämäärät ja tavoitteet, jotta yrityksessä toimittaisiin yhdessä samaan suuntaa
Toteutuskeinoina toimivat: tiedotus, koulutus, kannustaminen ja me-hengen luominen.

Vaikka tämä ei varsinaisesti kysymykseen vastaa on se kuitenkin tarpeen tietää, jotta voimme ymmärtää mitä sisäinen markkinointi oikeastaan on. Vaikka en voikkaan tietää mitä keinoja Sokos käyttää sisäisessä markkinoinnissa, voimme olettaa ja arvailla.

Oletetaan että Sokos käyttää tiedotusta sisäisen markkinoinnin keinona. Toisin sanoen, se ilmoittaa erilaisin keinoin henkilöstölleen mitä milloinkin tapahtuu ennenkuin he kuulevat sen ulkopuolisilta. Tämä on tärkeä osa, jotta päästään tavoitteeseen. Jos henkilökunta tietää missä mennään he varmasti osaavat myös toimia asiakaspalvelutilanteissa paremmin. Toisinsanoen se vaikuttaa kuluttajapersoonaani myönteisemmin.

Sitten on koulutus, tämän tiedän olevan osa Sokoksen sisäistä markkinointia. Tarkoituksena on pitää henkilöstö ajantasalla kaikesta uudesta, niin heidän speciaali tuotteistaan kuin yleisemmälläkin tasolla kaikesta. Kun tämä toteutuu kunnolla on henkilöstö osaavaampaa ja siis paljon parempaa auttamaan kuluttajapersoonani joka saattaa olla avun tarpeessa.

Tässä kohtaa mennään taas arvauksen puolelle, mutta voisin olettaa että Sokos käyttää kannustusta. Onhan kyseessä kuitenkin hyvin menestyvä suuri ketju. Kannustukseen voi olla monia tapoja, suuret palkat, bonukset, kiittäminen, alennukset tuotteista yms. Kyseessä on työntekiöiden motivointi, jotta saadaan työntekijöiltä suurempi panos työhön. Jos työntekijät ovat motivoituneempia he ovat myös innokkaampia, toisin sanoen he ovat asiakkaille ystävällisempiä. Jos he ovat ystävällisempiä, se myöski houkuttelee myös omaa kuluttajapersoonaani tulemaan uudestaan asioimaan liikkeeseen.

Vielä olisi yhteishengen kohottaminen. Tämä tapahtuu vapaa-ajan tapahtumilla, matkoilla, työtilojen parantamisella, kohtelulla yms. Tässä kohtaa taas joudutaan tyytymään arvailuun. Voi olla että Sokos ei käytä tätä keinoa, mutta voi olla että käyttää. Oletetaan kuitenkin että he käyttävät. Jos yhteishenki toimii ja se saavutetaan henkilöstö viihtyy paremmin työpaikoillaan. Tämä taas näkyy ulospäin ja houkuttelee uusia asikkaita ja vanhoja tulemaan uudestaan. Itse en ainakaan mene uudestaan asioimaan liikkeeseen, jossa on ollut yrmeitä kasvoja. Jos siis henkilöstö näyttää iloiselta ja nauttivan työstään, on selvää että kuluttajapersoonani saapuu liikkeeseen uudestaan.

6. Näin minuun osutaan

Markkinointiviestintä koostuu neljästä osasta: maninonta, myyntityö, myynninedistäminen sekä tiedotus- ja suhdannetoiminta eli PR. Jotta yritys voisi osua maaliinsa (eli haluamaansa kohderyhmään) heidän täytyy käyttää markkinointiviestintää hyväkseen.

Mainonta on yksi tärkeimmistä osista markkinointiviestintää. Sen tavoitteena on antaa tietoa, herättää kiinnostusta ja ostohalua, muokata asenteita sekä myydä itse tuotetta. Keinoina voidaan käyttää mediamainontaa (tv, lehdet), suoramainontaa sekä toimipaikkamainontaa. Sokos-ketju käyttää näistä hyväkseen vain lähinnä suoramainontaa lehdissä. Omassa Sokos-lehdessään joka ilmestyy kerran kuukaudessa ja sisältää lähinnä mainoksia, sekä s-ryhmän kerran kuukaudessa ilmestyvässä lehdessä, jonka mukana tämä Sokos-lehtikin tulee. Toisaalta omaa tuotettani ajatellen (AHAVAn käsirasva) mainoksia on harvakseen, mutta aina välillä.

Vaikka mainonta onnistuisikin, ei se automaattisesti takaa yrityksen onnistumista. Sillä ilman myyntityötä ei yritys voi onnistua. Myyntityön tavoitteet ovat innostaa ja auttaa, myydä varsinaista tuotetta sekä varmistaa tyytyväisyys tuotteeseen ja palveluihin. Onnistuneeseen myyntityöhön pyritään asiakaskäynneillä, tuote-esittelyillä sekä asiakaspalvelulla. Näistä keinoista Sokos-yhtymä onnistuu käyttämään tuote-esittelyitä aina välillä pidettävillä kauneuspäivillä, joilla tuotteita esitellään (myös omaa AHAVAn tuotettani). Lisäksi asiakaspalvelu on yleensä asiantuntevaa ja yleisesti ottaen ihan hyvää myös AHAVAn osalta.

Vielä tämäkään ei riitä, sillä lisäksi tarvitaan myynninedistämistyötä, jonka tavoitteena on motivoida myymään, luoda mielikuvia sekä kannustaa ostamaan. Keinoina tähän käytetään myyntikilpailua, koulutusta, messuja, sponsorointia sekä asiakaskilpailuja. Sokos-yhtymät kuitenkin käyttävät näitä hirvittävän huonosti. Varsinkin AHAVAn kohdalla. Joskin tiedän että koulutustilaisuuksia pidetään AHAVAn kohdalla, sillä satun tuntemaan maahantuojan kouluttajan.

Kaiken a ja o on PR eli tiedotus- ja suhdetoiminta, jonka tavoitteena on tiedottaa, muokata asenteita, saada positiivista julkisuutta sekä vahvistaa yrityskuvaa. Keinoja tämän osa-alueen onnistumiseen on erilaiset tilaisuudet, tapahtumat, tiedotteet, kutsut, lahjat sekä lahjoitukset. Valitettavasti täytyy todeta että Sokos-yhtymien PR on erityisen surkeaa. Jos sitä onkin, on se todella surkeaa ja hiljaista.

8. Kätevästi käsillä?

"Saatavuudella varmistetaan, että tuote on asiakkaden ulottuvilla niin, että ostaminen on helppoa ja että yrityksen liiketoiminnalle ja markkinoinnille annetut tavoitteet toteutuvat." Saatavuuteen liittyy olennaisesti kolme näkökulmaa: markkinointikanava, fyysinen jakelu sekä sisäinen ja ulkoinen saatavuus, joista nyt käsittelen vain sisäistä- ja ulkoista saatavuutta.

Ulkoinen saatavuus

Sokos tavarataloja on Helsingin alueella vain kaksi. Toinen sijaitsee aivan ydinkeskustassa Rautatientorilla lähellä metroa, raitiovaunupysäkkejä, junan pääteasemaa ja bussien pääteasemia, toinen taas Hakaniemessä jonne pääseminen on hieman vaikeampaa. Huomattavaa on, että vaikka liikenneyhteydet ovat kumpaakin suhteelisen hyvät, on sinne muualta päin Helsinkiä tulevilla suhteellisen pitkä matka. Itseäni se ei haittaa, koska kuitenkin kuljen keskustan alueella.

Lisäksi Sokoksella on toimivat Internet-sivustot ja käsittääkseni jonkinlainen puhelinpäivystys, joskaan en tiedä onko se kovinkaan toimiva. Hakaniemeen tulevalla ei ole auton pysäköimis mahdollisuutta kovinkaan lähelle, mutta Rautatientorilla on aivan vieressä useampikin pysäköintihalli maan alla, joskin ne maksavat suhteellisen paljon. Aukioloajat ovat lainsäädännön määrämiä, joten niille Sokoskaan ei voi mitään.

Vaikka ulkoisessa saatavuudessa on joitakin puutteellisuuksia, se ei omaa kuluttajapersoonaani haitaa juuri lainkaan. Tiedän kuitenkin joitakin joille se on ongelmaksi ja siksi Sokoksen olisi syytä huomioida tämä ja ehkäpä yrittää parantaa asiaa jollakin tavoin.

Sisäinen saatavuus

Sisäisellä saatavuudella tarkoitetaan helppoutta löytää ja saada haluttu tuote. Valitettavasti täytyy myöntää että Sokoksella on vaikea navigoida jos tulee ensimmäisen kerran paikalle. Kun on löytänyt kosmetiikkaosaston, helpottuu asia jo suunnattomasti, sillä osaston sisällä kaikki on lajiteltu "merkeittäin". Opasteet ovat valitettavasti suunnattoman huonot, mutta asiakaspalvelu on todella ystävällistä ja asiantuntevaa, kunhan siis ensin löytää oikean osasto ja sitten vielä vapaan asiakaspalvelijan.

Mikään tästä ei kuitenkaan haittaa, sillä kun palvelua vihdoin saa on se sen arvoista, kuten myös on tuote jota ollaan oltu ostamassa. Omaa kuluttajapersoonaani ei varmasti häiritse nämäkään epäkohdat, sillä tuotteet jota Sokos tavaratoista ostetaan ovat kaiken vaivan arvoisia.

7. Politikointia?

Hinnoittelupolitiikka jakaantuu kolmeen osaan: kermakuorinta- ja imagohinnoittelu (kallis), vakiohinnoittelu (keskihintainen) sekä penetraatio- ja volyymihinnoittelu (halpa). Sokos-tavaratalot käyttävät kermankuorinta- ja imagohinnoittelua lähes kaikissa tuotteissaan, joskaan ei niin paljoin kuin esimerkiksi Stockaman-tavaratalot. Mutta nyt on kyse AHAVAn käsirasvasta Sokoksen tavaratloissa.

On huomioitava että Sokos on tarkkaan valinnut tuotteen segmentointiryhmän ja saattaa myös siksi käyttää kermakuorintahinnoittelua. Joskin myös on mahdollista että kyse on myös laatu- eli imagoihinnoittelusta. Sillä mikä olisikaan parempi tapa ylläpitää laatua yllä kuin hinnoitella tuote ylihintaiseksi kilpailijoihin nähden.

Itseeni hinnoittelupolitiikka vaikuttaa jokseenkin paljon. Onhan se omassa päässäni järkeiltynä merkki siitä että tuotteen täytyy olla laadukas. Mutta koska käyttäisin tuotetta joka tapauksessa, saattaa se osoittaa yrityksen neroutta hinnoittelussa. Ostan tuotteen oli sen hinta mikä tahansa, eikö se kerro jo yritykselle että se voi ylihinnoitella tuotteen silti? Kyllä ja siksi se on selvä osoitus siitä, että hinnoittelupolitiikka jonka Sokos on valikoinut on oikea.

4. Segmentointistrategia

Aloitetaan segmentoinnin määritelmällä:
"Segmentointi on epäyhtenäisten markkinoiden jakamista toisistaan erottuviin ostajaryhmiin, joista yritys valitsee oman kohderyhmänsä, jolle se suunnittelee ja toteuttaa ryhmän tarpeita ja toimintatapoja vastaavan markkinointiohjelman."

Kun yritys tarkastelee ja rakentaa omia segmentointistrategiointaan, on avainsanan valinat, sillä segmentointi on aina yrityksen oma valinta, ei sattuman tulos. Segmentoitistrategiaa suunniteltaessa on tutkittava kysyntää ja ostokäyttäytymistä joiden avulla valitan kohderyhmä, näilä taas valitaan markkinaohjelma kohderyhmän mukaan. Tuotteena oli siis AHAVAn käsirasva, jota myy esimerkiksi Sokos tavaratalot.

Kun siis tutkitaan "Tälläinen olen" postauksessa luomaani kuluttajapersoonaa voidaan sanoa, että kuluttajana hän hakee jotakin luonnollista, tarpeellista ja mielellään tehokasta hinnasta välittämättä. Toisin sanoen merkittäviä asoita tämän kohdalla ovat motiivit, asenteet, ostojen arvo, ostouskollisuus sekä sukupuoli ja ikä.

Tässä vaiheessa on markkinoille valittu segmentit, mutta nyt on yrityksen aika valita niistä itselleen sopivimmat. Vaihtoehtoina ovat keskitetty strategia ja selektiivinen strategia. Keskitetyssä yritys tavoittelee yhtä kapeaa asiakassegmenttiä. Tämä sopii loistavasti pienille yrityksille, sillä siinä keskitetään yrityksen voimavarat yhteen segmenttin. Tällä tavalla yritys voi saavuttaa vahvan markkina-aseman ja menestyä kilpailussa. Toinen vaihtoehto oli selektiivinen, jossa yrityksellä on useita asiakasryhmiä, joille se kehittää erilaisia ratkaisuja kunkin ominaispiirteiden mukaan

Kun otetaan huomioon Sokos-ketjun laajuus voidaan olettaa, että he käyttävät selektiivista strategiaa. Omalle kuluttajapersoonalleni tuotteen suhteen on selvästi valittu erilainen strategia, kuin yritys on valinnut toisille tuotteilleen ja näiden tarvittaville segmenteille. Tämä on kuitenkin vain arvio, joka perustuu päättelyyn, yrityksen kokoon sekä omaan intuitioon.

2006/09/04

5. Tämä on minun

AHAVAn käsivoiteesta puhuttaessa todellinen ydintuote on rasva, joka ei varsinaisesti eroa muista rasvoista mitenkään. Avustavien osien ja mielikuvien avulla siitä kutenkin tulee brändi, joka tunnetaan laadukkaana ja muista eroavana.


Tuotteen avustavia osia ovat merkki, pakkaus, ominaisuudet, laatu ja muotoilu. AHAVAn käsirasvan tapauksessa merkkinä on AHAVA, joka tunnetaan laadukkaana ja kalliina merkkinä. Pakkaus on miellyttävän näköinen vaalean vihreine ja sinisine värineen ja laadukkaine hopean värisine teksteineen. Laatu on taattua, sillä AHAVAn voiteet sisältävät Kuolleen meren mineraaleista valmistettua yhdistettä.

Mielikuva taas on lähinnä omassa päässä muodostuva kokonaisuus, joka muodostuu mahdollisesta VIP-edusta, maksuehdoista, myynnin jälkeisestä palvelusta, takuusta, myyntipaikasta ja asennuksesta. Koska tuotteenani on käsivoide, ei näillä ominaisuuksilla ole niinkään vaikutusta tuotteeseen. Joskin myyntipaikka vaikuttaa jonkin verran kuvaan tuotteesta. Jos tuotetta myydään Tarjoustalon tapaisissa paikoissa, ei se anna tuotteesta laadukasta kuvaa, jos taas tuotetta myydään Sokoksen tapaisissa paikoissa on tuotteella suurempi todennäköisyys myydä itseään laadukkaana.

Omasta mielestäni AHAVAn tuotteiden kohdalla on kyse brändistä. Onhan kuitenkin niin että brändi muodostuu mielikuvien avulla, siinä missä toinen pitää tuotetta brändinä toinen ei välttämättä pidä. AHAVAn rasva kuitenkin täyttää muutamia brändin ominaisuuksia. Se ei suuresti eroa kilpailijoistaan, mutta hinta erottaa sen muista. Useimmat ihmiset tunnistavat nimen AHAVA j yhdistävät sen kosmetiikkaan. Tuotteet ovat personallisia, koska käyttävät Kuolleen meren mineraaleja, lisäksi niihin liititään omaleimaisia ja erilaisia tunnistettavia mielikuvia. Lisäksi AHAVAn tuotteet erottuvat muista ja lupaavat enemmän kuin muut. Asiakkaat ovat uskollisia, koska luottavat tuotteeseen tietäen sen olevan ainutlaatuinen.

2006/05/24

3. Tälläinen olen

Yksittäisten kuluttajien ostokäyttäytyminen ja sitä seuraava ostopäätöksen tekeminen on monenlaisten tekijöiden aikaansaamaa toimintaa. Taustalla tässä ovat ostajien demograafiset, psykologiset sekä sosiaaliset tekijät, joita tässä käsittelen itseni avulla. Lisäksi käsittelen itselleni tärkeää tuotetta ja asiakkuuttani tähän näiden tekijöiden avulla.

Demograafiset tekijät

Näitä kutsutaan ns. koviksi tekijöiksi, sillä ne ovat markkinoinnin kartoituksen peruslähtökohta. Näihin tekijöihin kuulu yksilöiden ominaisuuksia, jotka ovat helposti selvitettävissä.

Itse olen suomalainen 20 vuotias naishenkilö, joka elää avoliitossa. Koska olen opiskelija, taloudellinen tilanteemme ei ole niitä parhaimpia ja siksi asumme vuokra-asunnossa vähän syrjempänä Helsingin ydinkeskustasta. Elämme kahdestaan, mutta huonosta varallisuudesta huolimatta omistamme kalliin italiaisen auton ja matkustelemme Englantiin suhteellisen usein.

Tuotteeksi valitsen suhteellisen kalliin AHAVAn käsirasvan. Pieni purkki kyseistä rasvaa maksaa noin 30€ Sokoksella. Huomioitaessa elämäntilanteemme ja varallisuuden tämä ei tunnu kovinkaan järkevältä valinnalta. Mitä eroa sillä muka on muihin halvempiin käsirasvoihin? Luultavasti vastaus on ei juurikaan mitään.

Demograafiset tekijät eivät pysty selittämään kiinnostustani kyseiseen tuotteeseen, joten huomaamme niiden olevan vain taustatekijöitä. Jotta saisimme selville miksi käytän tätä tuotetta, johon todellisuudessa minulla ei ole varaa täytyy meidän selvittää seuraavaksi psykologiset tiedot.

Psykologiset tekijät

Jatkaessamme selvitystä miksi käytän niinkin kallista käsirasvaa täytyy meidän siis sukeltaa syvemmälle päähäni. Tätä ei tapahdu usein, toisaalta taas oletteko valmiita sukeltamaan päähäni. Sillä psykologisilla tekijöillä tarkoitetaan yksilön henkilökohtaisia piirteitä, eli persoonallisia tapoja, tarpeita, kykyjä ja toimintamuotoja.

Aloitetaan tarkastelemalla tarpeita. Kyseisen tuotteen tapauksessa tarpeeni todennäköisesti on kuivat kädet, tämä on ainakin tiedostettu tarve eli fysiologinen tarve. Sen voisi kuitenkin tyydyttää myös halvemmalla tuotteella. Joten olisko takana jokin tiedostamaton tarve? Miksi ei, mahdollisesti tiedostamaton tarve on näyttää, että minulla kuitenkin on rahaa ostaa kallista, toisin sanoen kyseessä on arvostuksen tarve tai sosiaalinen tarve.

Tämä yksin ei kuitenkaan riitä. Jotta ostaminen todella tapahtuisi tarvitaan myös motiivi. Totta kai motiivina toimii myös rasvan loppuminen, yksinkertaisesti haluan lisää rasvaa, mutta se ei edelleenkään selitä kallista rasvaa. Voisiko siis kyseessä olla järki- ja tunnepohjaiset motiivit. Järki sanoo, että tuote on hyvä ja tehokas, tunne taas sanoo että tuote on kallis, joten sen täytyy olla parempi.

Toisaalta taas, ostaisinko tuotteen ilman omia arvojani tai asenteitani. Voihan olla asenteeni tuotteeseen on muodostunut käytön myötä, tai tiedon perusteella. Täten olen asentoitunut tuotteeseen myöteisesti ja olen halukas sen ostamaan kalliista hinnasta huolimatta. Tähän vaikuttaa taas suuresti persoonallisuuteni. Olenko halukas omaksumaan tietoa ja miten sen opin.

Perusluonteeltani olen äkkipikainen, itsepäinen ja suhteellisen rauhallinen. Tämä kuulostaa mahdottomalta yhdistelmältä, mutta näin se vaan on. Itsepäisyyteni on varmasti se joka pakottaa minut ostamaan tämän kalliin tuotteen halvemman sijaan. Olen mielessäni muodostanut kuvan kalliista käsirasvasta joka on parempi kuin muut ja olen valmis maksamaan siitä.

Vaikka olemme selvittäneet sisäiset tekijäni ja niiden avulla saaneet aika paljon selville kiinnostuksestani AHAVAn käsirasvaan, tulee meidän silti huomioida vielä sosiaaliset tekijät. Koskaan ei tule tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.

Sosiaaliset tekijät

Voisiko toimintaani tämän tuotteen osalta vaikuttaa kouluporukka, perhe, kaveripiiri? Kenties sosiaaliluokka, alakulttuurit, kulttuuri tai jopa idolit. Varmana voimme sulkea joukosta pois idolit, joita minulla ei ole; kouluporukan, sillä emme ole vielä tutustuneet tarpeeksi; alakulttuurin, sillä tälläisiin en kuulu; ja lisäksi sosiaaliluokan, sillä en usko tälläisiin ollenkaan.

Tarkastellaampa asiaa sitten perheen kannalta, voisivatko he vaikuttaa ostopäätökseeni tämän tuotteen kohdalla? Vanhempani tuskin edes tuntevat koko merkkiä, joten he eivät tällä tavalla vaikuta asiaan. Mutta toisaalta, he ostivat aina kaikkea halpaa ja ns. huonompilaatuista tavaraa, että ehkä se on käänteisesti vaikuttanut minuun. Tämä tukisi haluani ostaa kallista. Sitten taas avopuolisoni, joka todennäköisesti on vaikuttanut ostopäätökseen. Sillä hän on työpaikkansa kautta tutustuttanut minut kyseiseen tuotteeseen, vaikka lopullisen päätöksen olen itse tehny.

Entäpä kaveripiiri sitten? Kun huomioidaan kaveripiirini suppeus ja ystävieni luonteet, voin melko varmasti sanoa, että he eivät varsinaisesti vaikuta tässä asiassa. Ystäväni nimittäin ovat luonteeltaan melko lailla minusta eroavia, kukin omalla tavallaan. En usko että he suostuisivat maksamaan yhtä henkilöä lukuunottamatta 30€ hintaista käsirasvaa. Tämä yksi henkilö taas saattaa osaltaan vaikuttaa ostopäätökseeni, sillä yhdessä ostamme kaikkea kallista.

Huomaamme siis, että ostopäätökseeni vaikuttaa moni asia. Vaikka olemme käyneet kaikki tekijät läpi, emme edelleenkään varmasti voi sanoa mikä ostopäätökseeni tuotteen suhteen vaikuttaa. Voimme kuitenkin tarkastella asiaa ja saada aikaan jonkin johtopäätöksen. Helppoa se ei ehdottomasti ollut, mutta kyllä se onnistui kun oikein yritti.

2006/05/02

1. Minä ja markkinointi

Miten markkinointi siis vaikuttaa elämääni? Oikeastaan jos ajattelee asiaa oikein kunnolla, huomaan ettei se juurikaan vaikuta. Tai siis, totta kai markkinointi osaltaan vaikuttaa myös elämääni, onhan sitä joka paikassa jatkuvasti. Mainonnalla sinäänsä ei ole merkitystä ostopäätöksiini, ainoa mainonta joka vaikuttaa on oikeastaan ruokaa koskevaa.

Toisaalta taas onhan erilaisista kampanjoista ja aleista ilmoittelu omalta osaltaan markkinointia ja tämä taas vaikuttaa minuun. Se ei suoranaisesti kuitenkaan aikaansaata ostopäätöstä, vaan lähinnä se saa minut menemään kauppaan. Joten toisaalta markkinointi vaikuttaa yllättävällä tavalla elämääni.

Hyvin harva markkinointikeino saa minussa ostopäätöstä aikaiseksi. En muista ikinä ostaneeni mitään pelkästää markkinoinnin avulla. Kuitenkin olen vain ihminen ja on hyvinkin mahdollista, että markkinointi on vaikuttanut ostopäätöksiini, joskin olen toiminut alitajuisesti.